Govddosgaisi – Kobman at – Valtijoki 3.7 -9.7.2011;

Govddoskaisin ylitys ja sen takana virtaava Marfejoki putouksineen innosti meitä suunnittelemaan reittimme sieltä kautta. Olimme menossa kalaan Valtijoelle.

Totuttuun tapaan aloitimme vaelluksen Norjan puolelta, Skibotteniin menevältä tieltä. Seurailimme tuttua reittiä Didnujoen rantamaita Lossun autiotuvalle . Siellä tankkasimme ja yövyimme. Tuvassa eikä lähistölläkään ollut muita.

Aamulla jatkoimme Rimmajavren rannalle, jossa söimme tukevasti, jotta jaksaisimme kiivetä Govddosgaisin yli. Reittimme meni Bihtsosjunnin ja Govddosgaisin välisestä solasta. Nousu oli kohtalaisen jyrkkää, mutta ei kivikkoista vaan tunturinummea. Laskeutuminen alas Marfejoelle oli pieni seikkailu. Rinne oli tosi jyrkkä ja kivikkoinen. Menimme alas tehden laajaa siksakkia.

Joen rannassa oli teltta ja nuoripari. Poika kertoi innoissaan edellisyön leiristä, joka oli ollut lumen päällä Govdarin huipulla. Tyttö, joka oli ensimmäisellä vaelluksella, ei ollut niin kovin innostunut. Rakensimme leirimme joen toiselle puolen ja läksimme kokeilemaan kalaonnea. Eipä sitä ollut.

Seuraavan päivän tavoitteemme oli Kobman autiotupa Somasjärven lähellä. Vaelsimme Haltin ja Ridnin alapuolelta. Ylitimme Pitsusjärveen laskevan Govdajohkan ja Haltille menevän polun. Maasto oli verrattain tasaista varvikkoa ja Ridnin kohdalta loivaa alamäkeä Kobmalle asti. Autiotupa oli tyhjä. Vain kärpäspilvet pörräsivät seinustalla vainuten kalanperkkeitä, joita oli jäänyt kalastajilta. Luimme tuvan vieraskirjasta, että läheinen Siettisaivo olisi kalaisa järvi. Meille se kyllä tuotti pettymyksen. Sen sijaan Sieddijohka oli anteliaampi ja pääsimme kalan makuun. Paluumatkalla joelta nämme lystikkäät uteliaat ketunpojat.

Aamulla jatkoimme matkaa kohti Valtijokea. Pienoisen pulman toi Somaslompolon ylitys. Kesti tovin ennen kuin löytyi sopiva ylityskohta. Joella ei näkynyt muita kalastajia. Kovasta yrityksestä huolimatta ei yhtään tärppiä. Teimme leirin joen rannalle noin Bumbovarrin kohdalle. Seuraavana päivänä oli tarkoitus vaeltaa Bumbovarrin ohi Nassajärville. Suorin reitti olisi ollut joen yli. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista kovan virran takia. Meidän piti kiertää useamman kilometrin lenkki kunnes löytyi sopiva ylityspaikka.

Nassajärvillä telttaamme riepotteli ukkosmyrsky. Olimme niin väsyneitä, ettemme osanneet edes pelätä. Aamulla tuuli oli jo kuivattanut teltan. Paluumatka autolle meni Vuomakasjoen sillan kautta Lossulle ja sieltä tuttua reittiä Didnujokea seuraillen. Emme tosin vaeltaneet sinne yhteen menoon vaan yövyimme välillä Lossun autiotuvassa.